Kun asuu maassa, jossa vetämättömän ja eristetyn talon rakentaminen tuntuu olevan vähintäänkin elämää suurempi haaste, on vain oikein ja kohtuullista, että syntymäpäiviään juhlinut saksalainen vapaaehtoinen (jonka kanssa ollaan tätä käsittämätöntä rakennusinsinööriyttä taivasteltu) sai lahjaksi ranteenlämmittimet (kuulostaapa tyhmältä nimeltä, onko niille joku parempi?). Valmiinahan nämä on olleet jo viikon päivät, mutta aurinkoa ja kuvausolosuhteita on odoteltu tovi jos toinenkin.
Malli on allekirjoittaneen omasta päästä, nappien ripustamista lankaan ennen neulomista testailin taas ja lanka on lahjaksi saatua lohenpunaista silkin, villan ja jonkun keinoaineen sekoitusta.
Uusia haasteita neulomiseen on nyt haettu - japanilaisista ohjekirjoista. En lupaa minkäänlaisia tuloksia.
Malli on allekirjoittaneen omasta päästä, nappien ripustamista lankaan ennen neulomista testailin taas ja lanka on lahjaksi saatua lohenpunaista silkin, villan ja jonkun keinoaineen sekoitusta.
Uusia haasteita neulomiseen on nyt haettu - japanilaisista ohjekirjoista. En lupaa minkäänlaisia tuloksia.
4 kommenttia:
Ihanat! Ja niin kauniin väriset.
Kiitos! Hämmästelin lankakerän saatuani sen väriä ja mietin käyttötarkoitusta, mutta onneksi reilua kuukautta myöhemmin tänne saapui saksalainen D., jonka värimaailmaan se sointui kuin nakutettu!
Kauniit!
Äiti kutsuu nimellä rannekkeet - en tosin tiedä onko oikea nimi:)
Kiitos! Mä mietin kans rannekkeita, ehkä se on se sana. Puhun aina täällä enkuksi vain wrist warmereista, jotkut suomen sanat kuulostaa tosi hassuilta, kun niitä yrittää löytää.
Lähetä kommentti