perjantai 6. tammikuuta 2012





Kuinka hyvä voi uusi vuosi olla, kun kolmella on käsityöt ja neljännellä on basso? Kun on keittiönpöytä, huojuva torni, juustoa ja hulvattomia juttuja. Kun voi omalla kielellään sanoa juuri niitä asioita mitä haluaa juuri niillä sanoilla millä haluaa. Kun on paikassa, jonne on aina tervetullut. Paikka, jossa on ihan tavallinen tyttö eikä mikään marginaaliyksilö.

Kaunis Helsinki, Pasilan aseman oikea talvipäivä ja kameran sisuskaluihin pesiytynyt ärsyttävä oranssi täplä.

P-Irlannin kotiin paluu on sujunut hyvin, kielenvaihdos väsyttää ja särkee päätä aina muutaman päivän viiveellä. Ollaan kouluttauduttu rakkaudesta ja siitä, miten rakkautta voi toisilleen osoittaa. Posti toi vinon pinon joulukortteja (kiitos!) ja ostamiani postikortteja ja tänään uuden polttimon lamppuun.

Julia, thanks for the Christmas package! <3

Puikot on taas viuhuneet, todisteita tulee myöhemmin.

Ei kommentteja: