Lauantain vapaapäivä kului massiivisen iltahartaus-slideshow'n valmisteluun. Ei se mitään, dioista tuli hyvät, pidin hartauden kahteen kertaan ja voin varmasti käyttää sitä myöhemminkin.
Tulevaisuudenkuviot on vielä ihan levällään, vapaaehtoistyöhaastattelu tuntuu pakenevan jokseenkin samalla nopeudella kuin sateenkaaren pää. Tällä tietoa haastattelu on ensi viikon lopulla, mutta eiköhän se taas lykkäänny... Epätietoisuudessa eläminen väsyttää, olen huonotuulinen ja hiljainen, mikä puolestaan varmasti parantaa vapaaehtoistyön mahdollisuuksia...
Sadan teinin viiden päivän leiri on ohi, nyt on mahdollista kuulla omia ajatuksiaan ja keskustella muiden kanssa - tällä hetkellä koko keskuksessa leireileilee vain muutamakymmentä kehitysvammaista avustajineen.
Ensi viikolla Belfastissa ja koko Pohjois-Irlannissa on odotettavissa levottomuuksia, kun heinäkuun marssikausi huipentuu. Koko viime vuosi on ollut tosi kireä, mitä viime viikkojenkin levottomuudet heijastelevat. Ensi viikolla leirikeskuksessa onkin ryhmä pääasiassa nuoria poikia Belfastin levottomimmilta alueilta. Yhteisötyöntekijät ja nuorisotyöntekijät yrittävät saada levottomuuksiin sekaantuvat nuoret pois alueelta pahimpien rähinöiden ajaksi, mutta tällä hetkellä epäillään, etteivät kaikki suostu lähtemään.
Olen ottanut paljon valokuvia, englantini tuntuu menevän takapakkia, olen onnistunut välttelemään valkoista paahtoleipää (eli kaikkea leipää), syönyt paljon omenoita ja käynyt kävelyillä. Kumisaappaat hörppäsivät merivettä tänään, kun arvioin aaltojen korkeuden vähän väärin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti