Auringonlaskujen aikakausi on alkanut.
Vapaaehtoisten arjenpakomatkalla saarella näin jotain, mitä en koskaan ennen.
Pimeässä öistä merta halkoi vain majakoiden valot ja tähtiä oli enemmän kuin elämässäni koskaan.
Me viisitoista maankamaralla ja tuhannet taivaan kannessa. Horisontista horisonttiin.
Voiko sokeakin opetella tähtikuvioita?
Psalmi 8.
Kaikki täällä niin pientä, jossain joku suurtakin suurempi.
Lämmintäkin on ollut, yössä tuoksuu elokuu tai lapsuuden syyslomamatka Välimerelle.
Huomenna on vielä kesä, torstaina paluu perinteiseen +11 asteen harmaaseen tihkusateeseen.
Vapaaehtoisten arjenpakomatkalla saarella näin jotain, mitä en koskaan ennen.
Pimeässä öistä merta halkoi vain majakoiden valot ja tähtiä oli enemmän kuin elämässäni koskaan.
Me viisitoista maankamaralla ja tuhannet taivaan kannessa. Horisontista horisonttiin.
Voiko sokeakin opetella tähtikuvioita?
Psalmi 8.
Kaikki täällä niin pientä, jossain joku suurtakin suurempi.
Lämmintäkin on ollut, yössä tuoksuu elokuu tai lapsuuden syyslomamatka Välimerelle.
Huomenna on vielä kesä, torstaina paluu perinteiseen +11 asteen harmaaseen tihkusateeseen.
1 kommentti:
Minun Maolissani on tähtikartat kohokuvina. Tykkään. Osittain siitä syystä olen Maolini säästänyt, vaikka se viekin ihan kiitettävästi tilaa kirjahyllystäni.
Lähetä kommentti